Rikkakasvit riesana – Rautakauppa Mehto Oy

Rikkakasvit riesana

Rikkakasvit eivät näytä välittävän siitä, että tänä vuonna on saatu tavallistakin enemmän päivitellä tätä Suomen kesäsäätä. Nyt kai ovat ne kuuluisat heinäkuun helteet parhaimmillaan, kun vettä sataa lähes joka päivä ja elohopea lämpömittarissa keikkuu siellä viidentoista plusasteen tietämillä, ainakin täällä pohjoisessa Keski-Suomessa. (No, onneksi meillä on kuitenkin ollut ainakin neljä ihan lämmintäkin päivää!) Puutarhakasveja ei todellakaan ole tarvinnut kastella, pikemminkin ongelmana on ollut liiallinen vesi. Paahteisten paikkojen kasvit eivät pääse oikein oikeuksiinsa tällaisina kesinä – siltä ainakin vaikutti Rautakauppa Mehto Oy:n edustalla olevalla esittelyistutusalueella, kun tänään kävin katsomassa. Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) ja hopeahärkki (Cerastium tomentosum) kukkivat kyllä, mutta hieman kituliaasti. Rikkakasvit eivät kuitenkaan näyttäneet olevan moksiskaan, vaan rehottivat oikein kunnolla. Pihakäenkäenkaali (Oxalis fontana ’Rufa’), siankärsämö (Achillea millefolium), jättipalsami (Impatiens glandulifera) ja leskenlehti (Tussilago farfara) ainakin näyttivät olevan oikein voimissaan. Samoin unikkoja (Papaver) puski joka paikasta, joten kai nekin jo voisi määritellä kuulumaan siihen ikävältä kuulostavaan rikkakasvit-ryhmään.

Mitä rikkakasvit ovat?

No, miten rikkakasvit sitten määritellään? Miksi joku kasvi on rikkakasvi, mutta joku muu ei? Eikö kaikilla kasveilla pitäisi olla oikeus kasvaa? Hyvä määritelmä rikkakasveille mielestäni on tämä: ”rikkakasvi on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa väärään aikaan”. Kauniitkin koristekasvit voivat muuttua rikkakasveiksi, jos ne kasvavat siellä minne ne eivät kuulu. Moni puutarhakasvi leviääkin luontoon ja aiheuttaa siellä haittaa alkuperäiselle kasvillisuudellemme. Tämän vuoksi monia koristekasveja on jouduttu luokittelemaan haitallisiksi vieraslajeiksi ja niiden istuttamista suositellaan harkitsemaan hyvin tarkkaan. Alunperin esimerkiksi jättiputket (Heracleum), joita nyt pidetään hyvin haitallisina kasveina, ovat tuotu koristekasveiksi komeiden sarjakukintojensa vuoksi.

Rikkakasvien torjunta

Miten sitten rikkakasvit saa pysymään poissa istutusalueilta? Tähän on kaksi vastausvaihtoehtoa. Toinen on ”kitkemällä” ja toinen ”ei mitenkään”. Varmaahan on se, että aina rikkakasveja alueelle jostain pääsee, ja niillä on kyllä tapana levitä. Ahkeralla kitkemisellä ne saa kuitenkin pidettyä kurissa ja istutuksen pysymään siistinä. Yksi keino vähentää kitkemisen tarvetta on kattaa istutusalueet jollain katemateriaalilla ja toinen istuttaa ne niin tiheästi, ettei siemenistä leviäville rikkakasveille jää kasvutilaa. Myös kemiallinen rikkakasvien torjuntamahdollisuus on olemassa.

Rautakauppa Mehto Oy:n edustalla olevan istutusalueen rikkakasvitilanne taitaa olla niin runsas tänä vuonna senkin takia, ettemme ehtineet pitää pihapäivää, jolloin olisimme tehneet alueelle kevätkunnostuksen. Alue on siis päässyt hieman villiintymään saatuaan olla koko kesän ainakin melkein kokonaan oman onnensa nojassa.

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa. Kuvatekstit eivät valitettavasti näy isommassa kuvassa.

Parhaan käsityksen alueesta tietenkin saa menemällä paikan päälle katsomaan! Suosittelen lämpimästi, siellä oli varsin runsas kukinta rikkakasveista ja viileästä kesästä huolimatta. Nyt kukkivien kasvien lisäksi ainakin kultapallon, tarha-alpin ja kuunliljojen kukintaa on vielä odotettavissa!